työvalmennus - arbetsorientering

Perustamisvaiheista

Ennen säätiötä Vaasan kaupungin henkilöstöyksikkö toimi kaupungin työllistämisprojektien koordinoijana. Kaupunki toimi projektien hallinnoijana ja oli vastuussa rahaliikenteestä. Projektit oli jaoteltu aihepiirien mukaan, esim. vapaa-aikaviraston alaisuudessa toimi nuorten työpaja ja ulkomaalaistoimistolla maahanmuuttajien projektit. Enimmillään 1990-luvun loppupuolella Vaasan kaupunki oli mukana 18 erilaisessa työllisyysteemaisessa projektissa.

Vaasan kaupunki toteutti 90-luvun lopulla kumppanuushankkeen, jonka tehtävä oli pohtia työllistämistoimien tehokkaampaa organisointia Vaasanseudulla. Kaupungin monen eri hallinnonalan lisäksi pohdintoihin osallistui työhallinnon, yrittäjien, seurakunnan ja yhdistyssektorin edustajia. Projektin työn ja erilaisia vaihtoehtoja tutkailleen selvityksen pohjalta päädyttiin säätiömalliin.

Säätiöön yhdistettiin Vaasan kaupungin ja seudullisen jätehuoltoyhtiön 10 vuoden ajan ylläpitämä Vaasan kierrätyskeskus (Ekokeskus), joka oli Vaasan kaupungin suurin tukityöpaikka, projektipohjalla toiminut Nuorten työpaja, Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama Setlementti ry:n puuverstas sekä osittain Vaasanseudun työnhakijat ry:n toimintaa (työttömien toimintakeskus Hantaaki). Saman katon alle Meijerikadulle koottiin hajallaan ollutta samankaltaista toimintaa. Kaupunki oli tavalla tai toisella mukana muissa paitsi Setlementin puuverstaassa.

Jupiter-säätiön perustivat kesäkuussa 2001 Vaasan kaupunki, Mustasaaren kunta, Vaasan setlementtiyhdistys, Vaasanseudun sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry, Vaasanseudun työnhakijat ry, Vaasan seurakuntayhtymä, Vaasan Invalidit ry ja jätehuoltoyhtiö Stormossen. Sittemmin Vaasanseudun työnhakijat jäi pois säätiöstä.

Työvalmennuskeskuksen toiminta ja kehittäminen alkoi kolmen TE-keskuksen ja Vaasan kaupungin osarahoittaman projektin voimin. Lisäksi vuoden 2001 lopulla teki säätiö Vaasan kaupungin sosiaalitoimen kanssa sopimuksen kuntouttavan työtoiminnan palvelujen tuottamisesta.

Alkuvuosina valmennusasiakkaita oli aikuisten ja nuorten projekteissa kerrallaan hieman yli 100 ja valmennus- ja hallintohenkilökuntaa oli 20.